Kuinka paljon voin lainata kuukausituloillani?

Yleisesti käytetty kotitalouden velkasuhdesääntö on, että kotitalouden kokonaisvelka ei saisi ylittää viisi kertaa vuosibruttotuloa. Tämä on Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin pitkään seuraama makrotason mittari, joka kuvaa sitä rajaa, jonka jälkeen kotitalouden taloudellinen riski kasvaa merkittävästi koroissa tapahtuvien muutosten ja äkillisten elämäntilanteen muutosten edessä. Asuntolainaisilla kotitalouksilla velkasuhde lasketaan koko velkamäärän eli asunto- ja kulutuslainojen yhteissummasta — kulutusluotto ei ole erillinen luokka.

Käytännössä yksittäinen lainanantaja ei kuitenkaan käytä viiden kertoimen sääntöä mekaanisesti, vaan tekee aina KALP-laskelman, joka huomioi asuntopaikkakunnan elinkustannustason, kotitalouden koon, lasten määrän, vuokran tai asuntolainan kuukausierän, energia- ja vakuutusmaksut sekä olemassa olevat lainat. Tämä laskelma asettaa todellisen ylärajan ja se on lähes aina huomattavasti tiukempi kuin teoreettinen viiden kertoimen sääntö antaisi olettaa. Esimerkiksi 3 200 €/kk bruttotuloilla pääkaupunkiseudulla yksinasuvalle vuokra-asunnossa todellinen kapasiteetti uudelle kulutusluotolle voi olla 25 000–40 000 €, vaikka teoreettinen yläraja olisi yli 190 000 €. Pienemmällä paikkakunnalla samat tulot voivat avata pääsyn 50 000–80 000 €:n kulutusluottoon, koska asumiskustannukset ovat matalammat ja KALP-marginaali jää suuremmaksi. Käytä viiden kertoimen sääntöä siis korkeintaan ylärajan haarukointiin, ei oletuksena saatavasta lainasta.

KALP-laskelma (käytettävissä oleva tulo lainanhoidon jälkeen) on kuluttajaluoton luottokelpoisuusarvioinnin ydin Suomessa. Lainanantaja lähtee bruttotulostasi, vähentää verot ja sosiaalimaksut nettotulon saamiseksi, vähentää siitä pakolliset menot — vuokra tai asuntolainan kuukausierä, energia, vesi, ruoka, vakuutukset, työmatkat, lasten kulut — ja lisäksi olemassa olevien luottojen kuukausierät. Loppuun jäljelle jäävää summaa kutsutaan KALP-marginaaliksi, ja sen pitää olla niin suuri, että uuden lainan kuukausierän jälkeenkin jää riittävä puskuri elämiseen ja yllättäviin menoihin.

Finanssivalvonnan ohjeistus suosittelee, että KALP-marginaaliksi jää lainanhoidon jälkeen vähintään noin 600 €/kk yksinasuvalle, ja tämä raja kasvaa kotitalouden koon mukana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pankki laskee suurimman mahdollisen kuukausierän, jonka uusi laina voi olla, ja sitten ratkaisee maksuajan ja koron perusteella vastaavan suurimman pääoman, jonka voi myöntää. Esimerkki: jos hakijalla on 1 200 € KALP-marginaalia ja pankki rajaa uuden lainan korkeintaan 600 € kuukausierään (jotta marginaalia jää puskuriksi), niin 7 vuoden maksuajalla 8 % todellisella vuosikorolla suurin myönnettävä pääoma on noin 38 000 €. Olemassa olevat velat — luottokorttisaldot, opintolaina, asuntolaina, mahdolliset jousto- ja kulutusluotot — vähentävät kaikki KALP-marginaalia ja siten käytettävissä olevaa lainakapasiteettia. Tämän vuoksi nykyisten luottokorttien saldojen laskeminen ennen hakemusta voi merkittävästi parantaa saadun lainan ylärajaa. Yhteishakija on tehokkain yksittäinen tapa parantaa kapasiteettia, koska kotitalouden molemmat tulot lasketaan yhteen ja KALP-marginaali kasvaa siten huomattavasti.